torstai 2. marraskuuta 2017

VÄLIMALLIN LADY


 

 

            Kyllä kyllä, säädetty on ihan ärsytykseen ja naurettavuuteen saakka. Soudettu ja huovattu ihan urakalla. Niinku mitä siis, ajattelet sinä. Kaikki tämä lähti siitä, kun huomattiin koutsin ja monen muunkin toimesta, että treeni on osannut perille ja yläkropan muhkurat ovatkin ihan kivan kokoiset. Siitä se sitten lähti miljoonien kysymysmerkkien isku ja sinkoilu. Onko biksubody vai bodybody? Vaihdanko sarjaa vai mitä teen? Ehtiikö, eikö ehdi? Liian iso vai liian pieni? Pää on ollut räjähtämispisteessä ja pari kertaa olen jopa miettinyt, että tähänkö tämä nyt kaatuu. Ei kaadu, ette päässeet musta vieläkään eroon. Vastaus on siinä välissä, ei oikeen kumpaakaan, vaan ihan välimallia pukkas. Olen välimallin lady, omalla tavalla sopiva molempiin mutta yhtä kaikki epäsopiva molempiin. Aika hieno tilanne, eikö vaan. Miten siis valita se pienempi ”paha”, sovittaa itsensä toiseen muottiin pikkusen paremmin kuin toiseen. Valintaa ei voi tehdä ehkä yhtä intuitiivisesti kuin hiekkalelun valintaa hiekkalaatikolla. Monen keskustelun, vaakakuppien kallistelun, pohdinnan, kymmenien harmaiden hiusten ja mielipiteiden jälkeen lähes infernaaliset mittasuhteet saanut jahkailu on kuitenkin käyty. Tadaa, aion sopia biksu muottiin kuitenkin. Olen välimallin biksu lady.
 
 

            Kävin viime lauantaina kuitenkin kokeilemassa bodyn posetreenit Suskin ja Jutan luotsaamana. Ajatuksena oli nimenomaan käydä tunnustelemassa miltä ne poset tuntuu ja millaista palautetta saan heiltä. Oli järisyttävän kivaa, ja opin tunnissa ihan valtavasti. Kävimme läpi line-up asennot, etu,-taka- ja sivuposet, käveltiin joka välissä ja vedettiin myös kisat läpi vertailuineen. Bodyn poset on henkisesti minulle mukavampia, koska ei tarvitse keikistellä. Mutta se mutta. Kun ei se tunnu siltikään omalta, tunsin itseni vajaaksi, enkä osaa selkää avata sitten yhtään. En piirun vertaa. Jos siinä hieman onnistuin, jää vasemman puolen lapa ihan eri tavalla kuin oikea. Voi olla, että se sieltä avautuisi ja sen oppisin tai sitten selkäleikkauksen jäljiltä se ei edes ole mahdollista. Tiedä häntä.


Sain kuitenkin Suskilta ja Jutalta valtavan hyviä argumentteja päätöksen tueksi, vaikka heistäkin toinen ehdotti bodya ja toinen biksua. Ensinnäkin, jos naiselle sanotaan, että sulla on kunnon biksuperä, ”Jenkkipylly”, niin eikö se sitten pidä uskoa ja pukata sitä vielä pikkusen enempi näkyville? Toiseksi, vaikka lihasta on, niin sitä pitäisi olla selvästi enemmän, ja aikaa on ennen dieettiä enää pari kuukautta. Siinä ei kovin suuria ehdi faktistisestikaan. Kolmanneksi, jos tästä itseni kiristän body muottiin, olen juurikin se kuivan maan orava muiden mastersien rinnalla. Kuulostaako houkuttelevalta? Noup, ei ja kaunis kiitos niiauksen kera. Jatkan treeniä samalla innolla kuin tähänkin asti, keskitän kaiken energian posetreeneihin ja koetan päästä sellaiseen rentoon ja näyttävään lopputulokseen. Lihasta ei tarvi onneksi jännittää siellä lavalla, joten piilotetaan ne mahdolliset liiat 😉. Älkääkä nyt ajatelko, että luulen olevani jotenkin valtavan iso ja lihaksikas. En luule. Biksussa selkeää lihaserottuvuutta kun ei saisi kovasti olla ja minulla meinaa tuolla selkä-, olkalinjassa sitä näkyvästi pilkistellä. Siksi tämä jahkailu ja jappasu asian ympärillä on käyty.

Onneksi ympärillä on ollut ihmisiä, jotka ovat tätä jappasua jakaneet ja jaksaneet, tsempanneet ja kannustaneet. Tiimin vetäjä Sari on varmasti saanut tästä päättömästä menosta suurimman osan, ja hän on mitä luultavammin valmis jo viskoon mua pienillä kivillä. Viestejä asiasta ja suunnanmuutoksia on sinkoillut ehkä miljoona parin viikon sisällä. Mun tiimitakissa on varmaan kaikki sarjat pötkönä ja sitten jesarilla peitetään ylimääräiset. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta asia on ollut minulle tärkeä. Osa ymmärtää, osa ei.



            Ulkoisesta habituksesta sisäiseen. Olen löytänyt tässä viikon aikana jotain todella sopivaa nesteaineenvaihdunnalleni, nimittäin täystyrnimehun. Sain pullollisen lahjaksi Kiteen Marjan tyrnimehua työkaveriltani ja koukutuin heti. Ruokalusikallinen veden sekaan päivittäin, ja kyllä nesteet kiertää. Ja makukin on paljon parempi, kuin aikaisemmin testaamissani tyrni-tuotteissa. Suosittelen kokeilemaan!

 

           

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

VOITTAJA ILMAN KULTAA