SYKSY EI OLE MUN JUTTU

 

* sisältää mainoslinkkejä

            Niin se vaan on, että tämä syksy ja sen mukana tuoma pimeys vetää tämän tytön hiljaiseksi. Jos olisi mahdollista kaivautua talvihorrokseen jonnekin koloon, tekisin sen varmasti. Syksy on tuonut mukanaan tietty myös ärsyttävän pienen flunssanalun, joka ei koskaan kehity oikeaksi flunssaksi. Se vaan oireilee ja ärsyttää; kurkussa on karheutta, kuin savua olisi hengitellyt, hengitystiet on tukossa ja ahtaalla, lihaksia särkee jne. Parisen viikkoa takaperin oireilu iski yläselän ja hartioiden lihaksiin ihan kunnolla, ja jouduin hakemaan helpotusta kipu- ja relaksoivan piikin muodossa. Mutta siitäkin shokista selvittiin, vaikka hetken vähän toivottomalta tuntuikin.

            Yksi ikuisuushaaste syksyssä on myös se kostea kylmyys. Palelen muutenkin helposti, mutta tähän aikaan vuodesta en pärjää ilman villasukkia, vilttiä ja kynsikkäitä, joiden kanssa laahustan myös töissä. Ja kiitos vaan näistä ”sulla pitäs olla rasvaa niin et palelis” tai ”sää olet niin laiha, että siksi sua palelee aina” – kohteliaisuuksista. Miettikää kiltit ens kerralla kun tällaista näkemystä suustanne päästelette, että onko se välttämätöntä, helpottaako se mun palelua tai voisiko se olla jopa loukkaavasti sanottu. Rasvan määrä kun ei yksin pelasta ihmistä palelemasta, syitä voi olla muitakin. Pyydän siis lupaa palella rauhassa.

 

            Pieni flunssailu on luonnollisesti häirinnyt myös parasta treeni terää ja ihan 200 lasissa en ole päässyt paahtamaan eteenpäin. Osaan nykyisin kuunnella kroppaani ja olla pienesti armollinen itselleni, ja jos oikeen on ollut veto pois ja kurkkua kivistellyt, niin olen pitänyt päivän tai pari ylimääräistä taukoa. Tällä hetkellä onneksi tuntuu taas hyvälle, ja uskon sunnuntaina koittavan hieronnan sysäävän osaltaan taas hommaa rutkasti eteenpäin. Huollettu lihas on vastaanottavaisempi lihas ja vastaanottava lihas on paremmin kehittyvä lihas – ja siitä päästään yhtälön lopputulokseen, tyytyväinen tyttö.

            Pieniä juttuja on tässä myös ehditty tehdä tulevaa kevättä varten. Kävin viime viikolla treffaamassa Blend beautyn Lauraa ja sovimme hänen kanssaan meikin ja hiusten laitosta kisoihin. Yhteistyö aloitellaan jo tässä tämän kuun lopulla ja koetamme etsiä sitä kisaväriä tähän kuontaloon pikkuhiljaa. Luotan Lauran ammattitaitoon ja silmään tässä asiassa, enkä pyristele sen kummemmin vastaan. Hän on kuitenkin loihtinut noita menestyneitä lookeja lavalle jo arvostettavan paljon. Arvaatteko mikä se väri tulee olemaan?  Tää on täällä ainakin ihan malttamaton ja innoissaan.

Salitreenin jälkeen harvoin on kauhean fresh

 

Pikku muutosta tässä on muutenkin ilmassa väreilemässä mutta niistä sitten enemmän, kun asiat on päätetty. Jostain syystä mun kohdalla mikään ei ikinä ole niin selkeää kuin epäselkeys. Vaikka kuinka tehdään suunnitelmia, noudatetaan niitä ja katsotaan kohti päämäärää, voi muuttuvia tekijöitä vaan ilmaantua eteen. Niitä sitten täytyy vähän märehtiä ja vatkata, ja sitten tehdä uudet suunnitelmat ja elellä niiden valossa. Tärkeintä tässä on kuitenkin luottaa itseensä ja niihin ketkä sua eteenpäin luotsaa. Pääasia kun on pysyä kelkassa mukana, nauttia vauhdin hurmasta ja toivoa, että ei mätkähdä ihan täysillä petäjään. Toisaalta, jos mätkähtää, niin se on vaan yksi tärsky elämässä 😊

Hyvää syyslomaviikkoa teille ketkä olette päässeet loman makuun ja varsinkin teille, ketkä nautitte tästä vuodenajasta. Minä vaihdan hehkutusvaihteen päälle takaisin ilmojen osalta sitten jos ja kun saadaan lunta maahan. Siihen asti angsteilen ja popsin vitamiineja niin purkista kuin tuoreenakin.