SOPIVASTI ONNELLINEN

Lampaat ei ilmeisesti kävele portaita

            Elokuu on startannut aika vauhdilla ja itse asiassa ihan koko kuukausi on aikamoista ohjelmanumeroa. Empä valita, koska syyskuussa odottaa vielä viikon lomapätkä.
Vaikka säät eivät ole edelleenkään suosineet ja selkeitä syksyn merkkejä alkaa haistamaan ilmassa, totesin tuossa yhtenä päivänä, että taidan mä kuitenkin olla ihan sopivasti onnellinen.
Mistä ne onnellisuuden asiat oikeen koostuu? No tässä pari esimerkkiä.

            Vietimme perheen kanssa viime viikonlopun veneillen. Mistään pitkästä reissusta ei ollut kyse, vaan yövyimme yhden yön Hangossa ja toisen Elisaaressa. Oli ihanaa juoda aamulla mutteripannukahvit, nauttia merituulesta, auringosta ja vaan olla ja lillutella varpaita merivedessä. Teini ohjas venettä kaikki siirtymät. Se onnellisuuden ilme onnistumisesta ja osaamisesta kasvoilla on kyllä niin mahtavaa katsottavaa. Veneilyssä on sekin loistava puoli, että perhe on tosi tiiviisti yhdessä suht pienessä tilassa ja kaikki viihtyy siinä mainiosti ihan ilman konflikteja. Tiimityöskentelyäkin tulee harjotettua köysiryhmän, kartturin ja ohjaajan välillä. Ja mikä parasta, köysiryhmä ei tällä erää testannut pelastusliivien kelluntaominaisuuksia.
Elisaaressa käytiin kiertämässä myös luontopolku, joka kulki pitkin lammasaitauksia ja tammimetsiä. Yhtään lammasta ei saatu saaliiksi mutta kelpo pihviä olis ollut tarjolla reitin varrella, jos olis vaan napannut reppuselkään 😊.

Hangon iltaidylliä

            Viikolla sain herrani huijattua siivousavuksi. Meillä asustaa newfoundlandinkoira, perheen silmäterä, joka kantaa kuraa vaikka kuinka peset, ja kuolaa enemmän kuin vauva hampaiden puhkeamisen yhteydessä. Myönnän olevani aika pedantti siisteyden kanssa ja imuroin ja luuttuan käytännössä katsoen päivittäin. Välillä se on aika raskasta, koska herrani on ulkoistanut itsensä täysin tästä pienestä aktiviteetista. Kesällä äitini oli meillä viikon päivät ja oli oikeasti super kivaa siivota yhdessä, kaikki hoitui ihan huomaamatta ja ilman sen kummempia ponnisteluita.
Vaikka viekkaudella ja yksipuolisella päätöksellä sainkin mopin herrani käteen, en siitä pahemmin omantunnon tuskia potenut. Päinvastoin, olin hyvin tyytyväinen. Seuraava kerta saattaa olla sitten heti 10 vuoden kuluttua.

            Treenit on kulkeneet omalla painollaan hyvällä tuntumalla ja uskallan sanoa, että se nousujohteisuus on löytynyt. Perjantaina pidimme kotona pizzaperjantain pitkästä aikaa ja voihan sentään miten kevyttä rautaa tuppas olemaan lauantaina ja vielä tänäänkin! Vaikka syönkin kokoaikaisesti paljon ja monipuolisesti, teki tämä tankkaus kyllä tehtävänsä. Kaikki kilomäärät sai viivata treenipäiväkirjasta yli ja rustata uudet luvut (ainakin tämän kerran) tilalle. Sitä tunsi itsensä ihan vahvaksi hetkellisesti ja energiaa riitti vielä salin ulkopuolellekin. Yläfemman paikka.

            Ensi viikonlopun vietän yhdessä elämäni tärkeiden naisten kanssa. Aloitamme vklopun vieton konsertilla ja sen jälkeen nautimme Tampereen, toivottavasti vähäsateisesta, viikonlopusta fillaroiden ja nähtävyyksiä koluten. Ei aikatauluja, ei velvollisuuksia. Vain yhdessä oloa, ulkoilua ja pitkiä lounaita ja illallisia (aion unohtaa kanan ja parsakaalin pariksi päiväksi).
Nyt joku miettii siellä, että pelkkää rilluttelua. Ei ne reissut tarkoita kosteita keittolounaita, vaikka lasi skumppaa ei kyllä ketään tapa, ja mättö ruokaa. Minulle ne tarkoittaa akkujen lataamista, osittain normi treenistä poikkeavaa liikkumista ja muun maailman kohtaamista. Suurin osa viikoista ja kuukausista kuitenkin menee tässä omassa pienessä kuplassa. Henkinen rikkaus on kuitenkin se, mikä potkii parhaiten eteenpäin ja saa tuntumaan kuun poimimisen taivaalta mahdolliseksi.

            Onnelliseksi tekevät asiat eivät usein ole niitä superlatiiveilla höystettyjä hehkutuksia, vaan ihan pieniä arkirutiineista poikkeavia asioita tai tapahtumia. Usein me vaan ollaan liian kiireisiä tai unohtuneet piehtaroimaan negatiivisessa olotilassa nähdäksemme ne pienet asiat. Jos mietit hetken elämääsi, pysytkö sanomaan että olet kuitenkin sopivasti onnellinen?