KULTAISIA TUNNELMIA JA KATSE KOHTI EM-KISOJA

Kuva: Tomi Rehell

                Isoin pokaali kädessä, hymy korvissa, rinnassa suunnaton kiitollisuuden tunne, tekis mieli kiljua ja itkeä yhtä aikaa. Mä todella tein sen, voitin SM kultaa ensimmäisistä Bikini Fitness kisoistani. Ihan hurjaa!!

Mitä oikein tapahtui?

Kuva @blendbeutyfinland

                Vaikka aamu starttasi jo 03:15 puuron keittämisellä ja kisakassin tarkistuksella, olo oli koko aamun tosi seesteinen. Ensimmäisenä aamulla menin Tannerin Ninalle suihkurusketukseen, ja jo Ninan ihana positiivinen olemus antoi ripauksen lisää pontta päivään. Sieltä Blendille notkumaan, lue: roikistelin ilki alasti väriä kuivatellen, ja odottelemaan stailausta. Lauralla oli apurina kaksi ihanaa nuorta naista, joiden kanssa hän loihti upeita kisatyylejä. Kahvia lipitellessä ja pikku hiljaa napostelua aloitellen, nauru oli entistä enemmän herkässä ja koko ajan vahvistui tunne, että tästä tulee loistava päivä. Kisalookini oli tyrmäävän upea, täydellisesti minun näköinen. Mikäpä siis enää esti säihkymästä.

                Kisapaikalla meidän tiimiä, Team Power Fit Vantaa, huolsivat Tuulikki ja Jarkko. Tuulikki oli itse rauhallisuus ja Jarkko sitten hermoilikin meidän muiden puolesta, eli meille tiimiläisille jäi osaksi vaan ottaa rennosti ja virittäytyä tunnelmaan. Ja sitten olikin jo aika nousta lavalle. Siinä vaiheessa kun järjestäydyttiin jonoon, mua jännitti aika tavalla. Ensimmäinen vertailu meni hieman jännittäessä, mutta tiesin mitä olin tekemässä ja asennot tulivat selkärangasta. Sitten tapahtui jotain.

Kuva: Nordic Fitness Expo

Ihan finaalissa                

               Jotain käsittämätöntä tapahtui, kun astuin lavalle finaalivertailuun, mä vaan sytyin. Joku sisäinen diiva otti vallan ja jopa itseäni hymyilyttää jälkikäteen se flirtin määrä mikä siellä lavalla irtosi. Tunne oli ihan mielettömän upea, ja nautin joka ikisestä hetkestä. 

Sarjan lineup oli todella kova, jokainen meistä olisi voinut olla yhtä kaikki voittaja. Siksi arvostan todella paljon kirkkainta pokaalia ja annan ehdottomasti kaiken kunnioitukseni kilpasiskoilleni. Yhdessä teimme kilpailusta upean!


Kohti Santa Susannaa ja EM-kisoja – ja possu ihan tyhjä

                Matka ei siis loppunut tältä vuodelta tähän, vaan menestyksen myötä aukesi mahdollisuus lähteä edustamaan Suomea EM-kisoihin Espanjaan. Kisa käydään 4.-6.5, eli dieetti jatkuu ja uudet valmistelut on aloitettu.
Ulkomaan kisaan lähtö vaatii passin ja hammasharjan lisäksi myös taloudellista panostusta, koska masters-kisaajat maksavat koko kisamatkan itse. Tässä on siis ropoja kaiveltu possuista ihan urakalla ja pohdittu miten kustannuksia katetaan. Jos siis just sun yrityksellä on sponsorirahaa vielä käyttämättä tältä vuodelta, ja koet että ladyn pieni avustaminen voisi olla hyvä sijoitus, niin olepas yhteydessä. Mietitään paras mahdollinen näkyvyys somen matkajutuissa ja blogissa vastapalvelukseksi 😊

Kuva: Tomi Rehell

Kiitos nykyiset yhteistyökumppanit!

                Tässä kohtaa haluan myös kiittää tähän astisesta tuesta ihania yhteistyökumppaneitani Spa Lotusta ja Kultajousi Oy:tä. Spa Lotuksen Maarja ja tytöt ovat panostaneet jo puolen vuoden ajan hyvinvointiini, ja pitivät todellakin huolen, että sädehdin lavalla.
Voittoni kunniaksi uudet rakennekynnet tarjouksessa 95€, sisältäen koristelut (norm. 115€)! Tarjouksen pääset hyödyntämään täältä: https://nettiaika.fi/SpaLotus#/

Kultajousesta sain upeat kisakoruni, jotka eivät todellakaan jääneet varjoon lavan valoissa. Korut matkaavat kanssani myös Santa Susannaan, ja pääsevät säihkymään myös siellä.

Matka jatkuu ja vauhti vaan kiihtyy.  Pysykäähän kyydissä!

EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA

           

Kuva: Petri Mast Photography

                 Tuntuu ihan uskomattomalta, että kisoihin on enää vähän yli viikko aikaa. Viimeiset kolme salitreeniä enää jäljellä, ja sitten viimeistellään. Mihin se aika katosi? Yhtä aikaa tunne on ihana ja samalla vähän haikea. Iskeekö tämän jälkeen tyhjiö, mitä mä sitten teen? Sen pohdinnan aika ei kuitenkaan ole vielä. Nyt keskitytään lopputaikoihin.

             

   Viimeisen viikon aikana olen ehtinyt jo vähän astua prinsessamaailmaan. Yhteistyökumppanini Spa Lotuksen sairaanhoitaja Charlotte loihti minulle kauniit huulet ja avitti kurttuista otsaa parilla mesolangalla. Tästä on tehty ihan video, jonka Lotus julkaisee kisojen alla.
Blend Beautyn Laura on myös tehnyt tukkataikojaan. Lopputulos on täydellinen! Laura tekee myös kisapäivänä meikin ja kampauksen minulle.

Oikea prinsessaviikko on sitten ensi viikolla, jolloin laitellaan ripset, kynnet, sokeroidaan koko kroppa jne. Eli kunnon puunaus on vielä edessä ennen lavalle astumista. Ai alkaako jännittämään? Noooh, kieltämättä vatsan pohjassa vähän jo kihelmöi. Ehkä kuitenkin enemmän odotuksesta kuin jännityksestä, koska en oikeen osaa jännittää sellaista mistä ei ole kokemusta.

      

          Tänään oli ensimmäinen aamu koko dieetin aikana, kun tuntui etten jaksa nousta ylös ja jouduin siirtämään herätystä tunnilla eteenpäin. Olen aamuihminen, eikä aikaisetkaan herätykset yleensä hetkauta. Nautin aamun kiireettömyydestä ja rauhasta. Mutta nyt ei vaan pää noussut. Ja kun sen vihdoin sain ylös kammettua, kului aamutoimiin ihan tuhottomasti aikaa. Mä käyn todella hitailla. Olisko se kuitenkin ihan sallittua tässä vaiheessa.
Kieltämättä vähän on hermotkin olleet kireällä ja varsinkin kotona se valitettavasti purkautuu. Kodin ulkopuolella jaksaa vielä tsempata ja hymyillä edes jotenkin. Eilen sitten mies sai osakseen kunnon vuodatuksen kuinka väsynyt, yksinäinen ja hylätty olen, eikä kukaan auta tai tue ja hänkin vaan ajattelee itseään. Hyvin harvinainen purkaus minulta. En ole valittaja, nalkuttaja tai kitisijä. Nyt ei vaan enää asiat pysy omissa näpeissä ja se tuntuu vähän jopa pelottavalta. Ehkä elän tällä hetkellä miesmäistä putkiaivo elämää, koska on täysin mahdotonta tehdä useampaa asiaa kerrallaan ja se yksikin tuppaa jäämään kesken :)
 Onneksi tämä on ohimenevää ja tälle pystyy jo nauramaan muutaman viikon päästä.

                Tuo aikaansaavan ja jäsennellyn ajattelun palaaminen on yksi asia mitä kyllä odotan palaavaksi kisarutistuksen jälkeen. Tottakai siihen kuuluu myös se, että pirteys palautuu, ja jaksaa osallistua enemmän. Mutta muuten konkreettisia odotuksen kohteita on viikko kisojen jälkeen varattu risteily. Ihana päästä keväiseen (toivottavasti) Tukholmaan maleksimaan, syömään laivan kalaravintolaan ja juomaan se lasillinen ihanaa viiniä viinibaariin. Koen, että tuollainen pieni palkinto itselle on enempi kuin paikallaan.

Kuva lainattu netistä

                 Minulta on kyselty paljon, aionko jatkaa kisaamista tämän jälkeen ja mitkä on seuraavat tavoitteet. Voin rehellisesti sanoa, etten tiedä. Tässä asiassa elän fiiliksen mukaan, ja jos kipinä syttyy uudelleen, niin ehkä sitten. Mitä ja milloin, sitä en tiedä. Nyt ensin eletään kesä, ajellaan prätkällä, syödään jätskiä ja grilliherkkuja, ja toivottavasti otetaan paljon aurinkoa. Uusien suunnitelmien aika on sitten joskus. Tärkeämpää on elää nyt tässä hetkessä – matkahan on vielä kesken.